Studia Historica Septentrionalia 40
Voitto Viinanen, Inarin rajahistoria I. Pohjoiset valtarajat Inarin–Jäämeren alueella 1500-luvulta 1800-luvulle. Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi 2002. 369 sivua.

Voitto Viinanen kiinnostui liikkuessaan Inarissa rajapyykkien kaltaisista rakennelmista, joita oli Inarijärvellä ja sen pohjoispuolisessa laajassa Koillis-Inarin erämaassa. Paikallisella väestöllä oli perimätietoa "kahden riikin" mutta myös vanhojen lapinkylien rajamerkeistä.

Eläkeläisenä entinen rajamies Viinanen on paneutunut kiinnostuksensa kohteeseen perusteellisesti, ja tulos on tässä, tutkimus rajoista Inarin Lapissa keskiajalta 1800-luvulle. Tutkimus on perusteellista paneutumista kirjallisiin lähteisiin ja nimistöön, mutta ilman tarkkaa maastontuntemusta ja vanhojen paikallisten väärtien auliisti antamaa apua lopputulos ei olisi yhtä elävä ja perusteellinen kuin se on. Viinanen on "maastometodissaan" seurannut Oulun yliopiston historian emeritusprofessori Kyösti Julkun jälkiä. Julku on muutenkin tukenut tutkijan ponnisteluja.

Viinasella on ollut apunaan myös kaikkien alueen kolmen saamen kielen inarinsaamen, pohjoissaamen ja koltansaamen parhaat tuntijat. Ja avuksi Viinanen on ottanut myös nykyisen asuinseutunsa Länsi-Lapin vanhan nimistön, jossa on omana kerrrostumanaan kielenä jo kadonneen, mutta yhä inarinsaamessa ja koltassa elävän vanhan metsälapin sanastoa. Se on avannut myös Inarin nimistösolmuja.

Rajankäynti on aina myös politiikkaa, valtioiden intressien törmäämistä. Inarissa törmäyskohtia riittää: rajamerkkejä on etsittävä Ruotsi-Suomen, Venäjän, Tanska-Norjan, Ruotsi-Norjan, Norjan, Neuvostoliiton ja Suomen välisestä rajankäynnistä. Mutta Viinasen tutkimus tuo esille uutta tietoa myös lapinkylien vanhoista rajoista ja merkityksestä, joka on ollut paljon suurempi kuin yleensä viime aikoina on tajuttu.

Rajoja seuratessaan ja etsiessään Viinasen tutkimus on paikoitellen kuin jännityskertomus. Teos näyttää, että sitäkin hyvä, ennakkoluuloton, mutta silti tiukkoja tieteellisiä kriteereitä noudattava historiatutkimus voi olla.

Oma arvonsa on teoksen ainutlaatuisilla kuvilla ja kartoilla. Lähes kaikki kuvat ja suuri osa historiallisista kartoista ovat Suomessa ennen julkaisemattomia.