Studia Historica Septentrionalia 43
Sinikka Wunsch, Punainen uhka. Neuvostoliiton kuva johtavassa suomalaisessa sanomalehdistössä maaliskuusta 1938 talvisodan päättymiseen maaliskuussa 1940. Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi 2004. 381 sivua. Kansi: Asko Lax

With english summary:
The Red Threat: The Image of the Soviet Union in Leading Finnish Newspapers from March 1938 until the End of the Winter War in March 1940.

Talvisota on yksi Suomen historian suuria myyttejä: tapahtuma, jossa yhteinen päämäärä ja yhteinen vihollinen saivat kansan unohtamaan keskinäiset erimielisyytensä maan itsenäisyyden turvamiseksi. Tämä tutkimus tarkastelee talvisodan myyttiä aikalaisten silmin sellaisena, kuin se kuvastui päivästä päivään seitsemän suomalaisen ja kahden ulkomaisen sanomalehden sivuilta.

Koska talvisota ei ole erillinen tapahtuma 1930-luvun loppupuolen Euroopassa, tutkimus alkaa maaliskuusta 1938. Neuvostoliiton kuva myös talvisodan ajalta asettuu osaksi tätä laajempaa kuvaa, jota luotiin jo rauhan aikana. Se syntyi sekä Neuvostoliiton sisäisistä tapahtumista kuten Stalinin terrorista että ulkopoliittisista tapahtumista, jossa pienet valtiot joutuivat koko ajan tukalampaan asemaan Neuvostoliiton ja Saksan puristuksissa.

Paitsi tätä poliittista draamaa, tutkimus käsittelee myös sanomalehtien roolia suomalaisessa sisä- ja ulkopolitiikassa, jossa yhtenä punaisena lankana kulki Neuvostoliiton muodostaman uhan eliminoiminen. Lehdet eivät olleet vain passiivisia tapahtumien kuvaajia. Ne olivat ja niistä tehtiin tietoisesti myös toimijoita, joiden kautta omille kansalaisille ja myös ulkovalloille luotiin käsitystä suomalaisten mielipiteistä ja hallituksen kannasta. Tiedotusvälineiden roolin merkityksestä kertoi myös vuonna 1937 aloitettu tiedottajien koulutus kriisiaikojen tehtäviin.

Tämä rooli korostui etenkin loka-marraskuussa 1939, jolloin Suomi ja Neuvostoliitto neuvottelivat Moskovassa ja 30. marraskuuta 1939 alkaneen talvisodan viholliskuvassa. Tutkimus valottaa ensi kertaa tarkasti myös sanomalehtien ja virallisten tiedotus- ja propagandaorganisaatioiden roolia ja yhteistyötä. Yhteisenä tehtävänä oli huolehtia, ettei kriisin aikana Neuvostoliitosta ja vihollisesta luotu kuva ollut ristiriidassa enempää niiden oman kuin lukijoiden aiempien Neuvostoliitto-käsitysten kanssa ja että se tuki omalta osaltaan kansalaisten puolustustahtoa.