Lyhennelmä:

Tuula Okkonen – Jari Okkonen, Solon kallo esimerkkinä Yhdysvaltojen kulttuuriperintöpolitiikasta miehitetyssä Japanissa

Jaavan saarella tehtiin ihmislajin varhaishistoriaan liittyviä merkittäviä löytöjä 1800-luvun lopulta lähtien. Paleontologi Gustav Heinrich Ralph von Koenigswaldin tutkimukset keskeytyivät japanilaisten vallattua saaren vuoden 1942 alussa. Hän onnistui piilottamaan merkittävimpiä fossiililöytöjä, mutta japanilaiset ryöstivät yhden Homo soloensiksen kallon. Tämä Solon kallo päätyi Tokioon keisarillisen biologisen tutkimuslaitoksen haltuun professori Hidezo Tanakadaten, kenraaliluutnantti Saburo Endon, keisarin adjutantti Fumio Tsuboshiman ja keisarillisen biologisen laboratorion intendentti Hirotaro Hattorin toimesta.

Kertomus Solon kallon päätymisestä miehityshallinnon haltuun ja lopulta American Museum of Natural Historyn kokoelmiin New Yorkiin on kiinnostava osoitus Yhdysvaltojen kulttuuriperintöpolitiikasta miehitetyssä Japanissa. Muinaislöydön etsintä Tokiossa käynnistyi, kun museon intendentti Harry Shapiro pyysi alaistaan, miehitysjoukoissa palvellutta luutnantti Walter Fairservisiä etsimään Jaavalta ryöstettyjä fossiileita. Fairservis lähestyi elokuussa 1946 Alankomaiden sotilasedustustoa, joka puolestaan kääntyi liittoutuneiden päämajan puoleen. Civil Property Custodian -osaston virkailijat löysivät kallon lokakuussa ja se luovutettiin Alankomaiden edustajille Yhdysvaltojen ja liittoutuneiden ryöstetyn kulttuuriomaisuuden palautusperiaatteiden mukaisesti. Jonkinlaisen erillisen sopimuksen nojalla arvokas fossiili annettiin Fairservisille vietäväksi New Yorkiin, jonne se saapui jouluksi.

Japanilaistoimijoiden motiivit kävivät selville vasta myöhemmin, kun miehityshallinto jäljitti samaan aikaan Jaavalta kadonneita mineraalinäytteitä. Kävi ilmi, että Solon kallo oli tarkoitettu lahjaksi keisarille. Aloite vaikuttaisi lähteneen keisarin adjutantilta. Motiivina ryöstölle oli siis keisarin suosioon pääseminen arvokkaan lahjan avulla.