Tiivistelmä:
Olavi K. Fält, European city in Japan: Leisure-time activities among
Western inhabitants of Yokohama in 1874 and the impact of climate conditions
Ilmasto on ollut aina erittäin keskeinen tekijä ympäristön ja ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa niin laajemmassa kuin pienemmässäkin mittakaavassa. Tänä päivänä ilmastosta, sen muutoksesta ja muutoksen vaikutuksesta ihmisten elämään on tullut yksi tärkeimmistä aiheista yleisessä globalisaatiokeskustelussa. Tässä artikkelissa pohditaan ilmaston vaikutusta vuonna 1859 perustetun Yokohaman länsimaisen asujaimiston toimintaan heidän perustamiensa seurojen, klubien ja muiden yhteisöjen kautta vuonna 1874. Useille länsimaalaisille Japani edusti varsin poikkeavaa ilmastollista ympäristöä verrattuna siihen, mihin he olivat kotimaissaan tottuneet.
Aluksi tarkastellaan Yokohaman kaupungin syntyä, toiseksi millaisia yhteisöjä kotimaansa jättäneet ihmiset uusille asuinsijoilleen perustivat ja lopuksi sitä, millä tavoin ilmasto-olot vaikuttivat yhteisöjen toiminnan aktiviteettiin. Tutkimus perustuu pääasiassa asujaimiston itsensä julkaiseman lehdistön välittämiin tietoihin yhteisöjen toiminnasta.
Länsimainen yhteisö Yokohamassa koostui varsin aktiivisista henkilöistä, jotka olivat tuoneet mukanaan omasta kulttuuristaan monenlaisia piirteitä ja yrittivät ylläpitää niitä rikastuttaakseen omaa elämäänsä ja ilmeisesti myös vahvistaakseen henkistä hyvinvointiaan asuessaan uudessa oudossa ympäristössä. Kaupunki toimi myös näyteikkunana japanilaisille, koska he pystyivät seuraamaan ja niin halutessaan myös omaksumaan uusia länsimaisia vapaa-ajan muotoja. Siinä mielessä se oli oikeastaan paras ajankohta, koska elettiin juuri sitä vaihetta, jolloin japanilaiset olivat kiinnostuneita läntisistä ihmeistä enemmän kuin koskaan aikaisemmin tai sen jälkeen.
Lehtiaineistosta ilmenee selkeästi, kuinka länsimaalaisten erittäin vilkas ja monipuolinen yhdistys- ja kilpailutoiminta jakaantui vuoden aikana kahteen vaiheeseen, alkuvuoteen ja kevääseen sekä sitten lokakuusta alkaen loppuvuoteen. Ainoan poikkeuksen muodosti purjehdus. Keskeisin syy oli mitä todennäköisimmin Yokohaman loppukesän ja alkusyksyn kostean tukahduttava trooppinen helle, joka väsytti länsimaalaisia ja jota vastaan ei vielä tuohon aikaan ollut kuin perinteinen viuhka ja korkeammille paikoille kuten vuoristoalueille siirtyminen. Sitä vastoin kevään ja loppusyksyn sääolosuhteet tarjosivat länsimaisesta näkökulmasta erinomaiset puitteet niin sisätiloissa kuin ulkona järjestettyjen tilaisuuksien pitämiseen. Näin ollen Yokohaman esimerkki osoittaa hyvin, kuinka länsimaalaiset ovat joutuneet sopeutumaan ja ottamaan huomioon heille poikkeuksellisen ilmaston omassa arkisessa toiminnassaan aikakaudella, jolloin ei vielä teknisesti kyetty ilmaston haittoja lievittämään.
